www-kotikunnas-fi

Kotikunnaan ohjelma toukokuussa 2026

Tue, 28 Apr 2026 10:12:14 GMT

Kotikunnaassa järjestetään viikoittain monipuolista iäkkäille suunnattua toimintaa sekä mukavia yhteisöllisiä tapahtumia.

Lataa toukokuun ohjelma tästä (pdf). Virallisen ohjelman lisäksi osastoilla on hoitajien ohjaamia tuokioita sekä ulkoilua päivittäin.

Kotikunnaan ohjelma huhtikuussa 2026

Tue, 07 Apr 2026 09:49:42 GMT

Kotikunnaassa järjestetään viikoittain monipuolista iäkkäille suunnattua toimintaa sekä mukavia yhteisöllisiä tapahtumia.

Lataa huhtikuun ohjelma tästä (pdf). Virallisen ohjelman lisäksi osastoilla on hoitajien ohjaamia tuokioita sekä ulkoilua päivittäin.

Oma keittiö on hoiva-alalla harvinaisuus: Kotikunnaan ruokasali palvelee myös ulkopuolisia

Thu, 19 Mar 2026 10:29:53 GMT

Tuoretta kotiruokaa joka päivä – omasta keittiöstä asukkaille ja kaikille lounastajille

Monissa hoivayksiköissä ruoka tuodaan keskuskeittiöstä tai ulkopuoliselta toimittajalta valmiiksi pakattuna. Kotikunnaassa on tehty toisenlainen valinta: talossamme toimii oma keittiö, jossa kaikki ateriat valmistetaan alusta alkaen tuoreista raaka-aineista. Tämä on harvinaista hoiva-alalla, mutta uskomme sen olevan investointi asukkaiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Ruoka on paljon muutakin kuin ravintoa – se on nautinto, muisto ja yhdessäolon hetki. Tämä artikkeli kertoo, mitä oma keittiö merkitsee asukkaille ja miksi myös lähialueen asukkaat ovat tervetulleita lounaalle.

Mitä oma keittiö tarkoittaa käytännössä?

Ruokailu osana yhteisöllisyyttä

Lounas kaikille avoin

Tilaisuuksiin tarjoilua ja tilavuokrausta

Kotikunnaan keittiö toimii vuoden jokaisena päivänä ja tuottaa kaikki päivän ateriat aamiaisesta iltapalaan. Ammattitaitoinen keittiöhenkilökunta valmistaa ruoat paikan päällä tuoreista raaka-aineista, jolloin tuoksut ja maut ovat osa kotitunnelmaa. Ruoanvalmistuksen tuoksut leijuvat käytäville ja muistuttavat kodista – tämä on erityisen tärkeää muistisairaille, joille tutut aistikokemukset tuovat turvaa ja herättävät muistoja. Ruokalistat suunnitellaan vaihteleviksi ja ravitsemuksellisesti tasapainoisiksi ikäihmisten tarpeet huomioiden. Erityisruokavaliot, kuten sosemaiset annokset, allergia- tai diabetesruokavaliot, huomioidaan aina yksilöllisesti ja ammattitaidolla.

Ruokahetket ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja ja päivän kohokohtia monelle asukkaalle. Ruokasalissa asukkaat tapaavat toisiaan, vaihtavat kuulumisia ja nauttivat yhdessäolosta. Ruokailu rytmittää päivää ja tarjoaa sosiaalisen tapahtuman, jota odottaa. Omaiset voivat liittyä lounaalle asukkaan seuraan, mikä tekee vierailuista erityisiä ja yhteisöllisiä. Hyvä ruoka ja mukava seura ovat olennainen osa sosiokulttuurista vanhustyötä, johon Kotikunnas on sitoutunut. Ruokailu ei ole vain ravitsemusta – se on elämyksiä, muistoja ja yhteisöllisyyttä, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kotikunnaan ruokasali palvelee myös talon ulkopuolisia ruokailijoita, ja olet lämpimästi tervetullut lounaalle. Lounas tarjoillaan päivittäin klo 11.30–13, ja se on avoinna kaikille. Arkisin lounashinta on 11,50 euroa ja sunnuntaisin sekä pyhäpäivinä 13,00 euroa sisältäen pääruoan, monipuolisen salaattipöydän, juoman, leivän ja jälkiruoan. Maksuvälineinä käyvät käteinen, kortit, lounassetelit ja MobilePay. Lounaan voi myös hakea mukaan kotiin. Katso viikon lounaslista ja tule nauttimaan maukkaasta kotiruoasta.

Kotikunnaan keittiö palvelee myös kokousasiakkaita ja yksityistilaisuuksia joustavasti. Vuokrattaviin kokous- ja neuvottelutiloihin voi tilata tarjoilut suoraan omasta keittiöstämme. Tarjolla on kahvituksia, lounaita ja muita tilaisuuksiin sopivia ratkaisuja joustavasti toiveiden mukaan. Tämä tekee Kotikunnaan tiloista käytännöllisen vaihtoehdon yritysten ja yhteisöjen kokoontumisille Turun Luolavuoressa. Tilat soveltuvat hyvin myös perhejuhliin ja muihin yksityistilaisuuksiin viihtyisässä ympäristössä.

Oma keittiö on investointi laatuun ja hyvinvointiin, josta emme halua tinkiä. Se on valinta, joka näkyy ja maistuu joka päivä asukkaidemme arjessa. Tule kokemaan, miltä tuore, paikan päällä valmistettu kotiruoka maistuu – olet tervetullut lounaalle Kotikunnaaseen Turun Luolavuoreen. Tutustu ateriapalveluihimme .

Kuntouttava päivätoiminta: Tukea kotona asuvalle ikäihmiselle ja helpotusta omaiselle

Thu, 12 Mar 2026 09:07:38 GMT

Päivätoiminta tukee kotona asumista ja koko perheen hyvinvointia

Moni ikäihminen haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään – ja se on yleensä paras ratkaisu myös yhteiskunnan kannalta. Kuntouttava päivätoiminta on erinomainen tapa tukea tätä tavoitetta: se tarjoaa merkityksellistä tekemistä, elämyksiä sekä sosiaalista kanssakäymistä ja ammattimaista kuntoutusta samalla kun omaishoitaja saa hengähdystauon. Päivätoiminta on kasvava palvelumuoto, joka vastaa ikääntyvän väestön tarpeisiin joustavasti. Tämä artikkeli kertoo, mitä päivätoiminta sisältää, kenelle se sopii ja miten siihen pääsee Turun seudulla.

Kenelle päivätoiminta sopii?

Mitä päivätoiminta sisältää?

Miten päivätoimintaan pääsee?

Miksi päivätoiminta kannattaa?

Kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu kotona asuville ikäihmisille, jotka hyötyvät sosiaalisesta toiminnasta, kuntoutuksesta ja turvallisesta arkiympäristöstä. Erityisesti muistisairautta sairastaville päivätoiminta tarjoaa tuttuun rytmiin perustuvaa virkistävää toimintaa, joka tukee toimijuutta ja hidastaa sairauden etenemistä. Päivätoiminta sopii myös omaishoitoperheille, joissa hoitaja kaipaa silloin tällöin taukoa hoitotyöstä omien asioiden hoitamiseen tai lepoon. Se on myös hyvä vaihtoehto ikäihmiselle, joka asuu yksin ja kaipaa sosiaalisia kontakteja sekä mielekästä tekemistä päiviinsä yksinäisyyden torjumiseksi ja hyvinvoinnin tueksi.

Kotikunnaan Päiväpaikka Villassa päivätoiminta sisältää monipuolista ohjelmaa: liikuntaa, muistiharjoitteita, käytännöllisiä arjen taitoja tukevia harjoituksia, ulkoilua ja kulttuuritoimintaa. Päivään kuuluvat myös talon omassa keittiössä valmistetut maukkaat ateriat, jotka turvaavat hyvän ravitsemuksen. Jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa henkilökohtaisesti. Ammattitaitoiset ohjaajat varmistavat, että jokainen saa omien voimavarojensa mukaista toimintaa. Toiminta on tuloksellista ja sen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Päivätoiminta on samalla sosiaalinen tapahtuma, jossa syntyy ystävyyssuhteita ja yhteisöllisyyttä muiden osallistujien kanssa.

Päivätoimintaan voi hakeutua kahta reittiä. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) asiakasohjauksen kautta hakeutuminen on yleisin vaihtoehto, jolloin kuljetukset järjestyvät Varhan kuljetuspalvelun kautta ja kustannukset määräytyvät tulojen mukaan. Toinen vaihtoehto on hakeutua yksityisesti omakustanteisesti ilman palveluntarpeen arviointia tai jonotusta. Yksityisessä vaihtoehdossa koko päivän (6 h) hinta on 100 euroa ja puolen päivän (4 h) hinta 80 euroa sisältäen ateriat. Molemmat vaihtoehdot tarjoavat saman laadukkaan toiminnan ja ammattitaitoisen ohjauksen.

Säännöllinen päivätoiminta tukee ikäihmisen toimijuutta, hidastaa asumispalveluiden tarvetta ja näin mahdollistaa kotona asumisen pidempään. Sosiaaliset kontaktit ja mielekäs tekeminen parantavat mielialaa ja vähentävät yksinäisyyden tunnetta merkittävästi. Fyysinen harjoittelu ja kuntoutus ylläpitävät liikkumiskykyä ja ehkäisevät kaatumisia. Omaishoitajalle päivätoiminta tarjoaa mahdollisuuden hoitaa omia asioita, levätä ja kerätä voimia vaativaan hoitotyöhön. Se on investointi koko perheen hyvinvointiin ja arjen sujuvuuteen pitkällä aikavälillä.

Ota yhteyttä Päiväpaikka Villan ohjaajiin ja kysy lisää kuntouttavasta päivätoiminnasta. Järjestämme mielellämme tutustumiskäynnin, jotta voitte nähdä itse, millaista päivätoiminta Kotikunnaassa on ja miten se voisi tukea teidän perhettänne arjessa. Ota yhteyttä .

Hoiva-alan ammattilainen: 3 syytä valita yleishyödyllinen työnanataja urapolullesi

Tue, 03 Mar 2026 09:02:09 GMT

Miksi yhdistysmuotoinen toimija voi olla urasi paras valinta hoiva-alalla?

Hoiva-ala tarjoaa monenlaisia työmahdollisuuksia yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla. Yleishyödyllinen työnantaja, kuten Turun Lähimmäispalveluyhdistys erottuu joukosta monella tavalla. Kun valitset työpaikan, valitset samalla arvot, joiden mukaan työskentelet, ja ympäristön, jossa vietät merkittävän osan ajastasi. Hoiva-alan ammattilaisena sinulla on mahdollisuus valita työnantaja, joka vastaa omia arvojasi. Tämä artikkeli kertoo, miksi yhdistysmuotoinen toimija voi olla urasi paras valinta ja mitä yleishyödyllinen työnantaja voi tarjota sinulle ammattilaisena.

1. Työn merkityksellisyys ja arvot ohjaavat toimintaa

2. Monipuoliset työtehtävät ja kehittymismahdollisuudet

3. Työhyvinvointi ja yhteisöllinen työympäristö

Yleishyödyllinen toimija ei tavoittele voittoa, vaan kaikki tuotot kanavoidaan takaisin toiminnan kehittämiseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Työntekijänä voit luottaa siihen, että työsi vaikuttaa suoraan ikäihmisten elämänlaatuun eikä omistajien tuotto-odotuksiin. Kotikunnaan arvot ovat arvonanto, voimavaralähtöisyys, yhteisöllisyys, rohkea uudistaminen sekä turvallinen ja kodikas ympäristö. Nämä arvot ohjaavat kaikkea toimintaa ja näkyvät konkreettisesti arjessa. Kun arvot ovat kohdallaan, työ tuntuu merkitykselliseltä ja motivoivalta päivästä toiseen – ja se näkyy myös hoidon laadussa sekä asukkaiden hyvinvoinnissa.

Kotikunnaassa työskentelee moniammatillinen tiimi lähihoitajista sairaanhoitajiin ja fysioterapeuteista keittiön ammattilaisiin. Yhdistystoimija tarjoaa usein mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin, kehittämistyöhön ja koulutuksiin tavalla, joka ei ole mahdollista isoissa ketjuissa tai byrokraattisessa julkisessa organisaatiossa. Kotikunnaassa on aktiivista vapaaehtoistoimintaa ja erilaisia projekteja, jotka tuovat vaihtelua perustyöhön ja mahdollistavat ammatillisen kasvun. Voit erikoistua haluamaasi osa-alueeseen, oppia uutta ja vaikuttaa siihen, miten hoivatyötä tehdään ja kehitetään. Täydennyskoulutus on tärkeä osa ammatillista kehittymistä.

Kotikunnaassa panostetaan henkilökunnan hyvinvointiin – sillä hyvinvoivat työntekijät tarjoavat parasta hoivaa asukkaille. Työntekijöiden käytössä on oma kuntosali, liikunta- ja kulttuurietu, kattavat työterveyspalvelut ja vuosittaiset henkilökunnan yhteiset tapahtumat, jotka vahvistavat yhteishenkeä ja työssä jaksamista. Hyvät kulkuyhteydet Turun Luolavuoreen ja ilmaiset parkkipaikat helpottavat työmatkaa. Yhdistysmuotoinen toimija on usein ketterämpi reagoimaan työntekijöiden tarpeisiin ja kehittämään työolosuhteita kuin suuret ketjut tai raskas julkinen sektori. Yhteisöllisyys, josta puhutaan asukkaiden kohdalla, toteutuu myös työyhteisössä – olet osa tiimiä, jossa arvostetaan jokaista.

Etsitkö työpaikkaa, jossa voit tehdä merkityksellistä työtä, kehittyä ammattilaisena ja kuulua yhteisölliseen työyhteisöön? Kotikunnaassa työskentelee yli 90 vakituista ammattilaista, ja etsimme jatkuvasti uusia tekijöitä joukkoomme. Tutustu avoimiin työpaikkoihin ja jätä avoin hakemus – olet tervetullut osaksi tiimiämme Turun Luolavuoreen.

Sosiokulttuurinen vanhustyö: Miksi yhteisöllisyys on hoiva-alalla kriittinen tekijä?

Tue, 24 Feb 2026 08:55:31 GMT

Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat nykyaikaisen hoivatyön perusta

Vanhustenhoiva on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Pelkkä perushoiva ei enää riitä, vaan nykyaikaisessa hoivatyössä korostuvat yhteisöllisyys, osallisuus ja ikäihmisen oman elämäntarinan kunnioittaminen. Sosiokulttuurinen vanhustyö on lähestymistapa, joka tuo tämän muutoksen käytäntöön ja asettaa ikäihmisen oman elämänsä keskiöön. Suomessa ikääntyvä väestö kasvaa nopeasti, ja samalla kasvavat odotukset hoivan laadusta – pelkkä säilyttävä hoiva ei enää vastaa nykypäivän tarpeisiin ja odotuksiin.

Mitä sosiokulttuurinen vanhustyö tarkoittaa?

Yhteisöllisyyden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin

Miksi sosiokulttuurisuus näkyy Kotikunnaan arjessa?

Miksi tällainen lähestymistapa on tärkeä hoivapaikan valinnassa?

Sosiokulttuurinen vanhustyö perustuu ajatukseen, että ikäihminen on aktiivinen toimija omassa elämässään, ei passiivinen hoidon kohde. Toimintamalli korostaa sosiaalista vuorovaikutusta, kulttuurielämyksiä ja merkityksellisyyden kokemusta. Käytännössä tämä tarkoittaa monipuolista virkistys- ja harrastustoimintaa, yhteisöllisiä tapahtumia ja asukkaan yksilöllisten toiveiden kuuntelemista. Myös viihtyisät ja osallistumiseen kannustavat tilat ovat tärkeässä roolissa. Jokaisen elämäntarina on arvokas, ja hoivaympäristön tulisi tukea sen jatkumista – olipa kyse musiikin kuuntelusta, käsitöistä, muistojen jakamisesta tai uusien asioiden oppimisesta. Lähestymistapa perustuu vuosikymmenten tutkimukseen ja parhaisiin käytäntöihin, joita kehitetään jatkuvasti eteenpäin.

Tutkimukset osoittavat kiistatta, että sosiaaliset suhteet ja osallisuus vaikuttavat suoraan ikäihmisen terveyteen. Yksinäisyys lisää masennuksen, muistisairauksien etenemisen ja jopa sydän- ja verisuonisairauksien riskiä merkittävästi – tutkimusten mukaan yksinäisyys voi olla yhtä haitallista terveydelle kuin tupakointi. Toisaalta yhteisöllisessä ympäristössä elävä ikäihminen voi paremmin, säilyttää toimintakykyään pidempään ja kokee elämänsä merkitykselliseksi. Sosiaalinen vuorovaikutus pitää mielen virkeänä ja tarjoaa syyn nousta sängystä joka aamu. Yhteisöllisyys ei ole ylellisyyttä – se on välttämättömyys hyvinvoinnille ja terveydelle.

Kotikunnaassa sosiokulttuurinen lähestymistapa on toiminnan ytimessä ja ohjaa kaikkea tekemistä päivittäin. Viikko-ohjelmaan kuuluu musiikkia, taidetta, liikuntaa ja muistelua monipuolisesti. Aktiivinen vapaaehtoisjoukko tuo lisäsisältöä arkeen lukuhetkillä, ulkoiluseuralla ja keskustelupiireillä. Juhlia ja tapahtumia järjestetään säännöllisesti vuodenaikojen ja perinteiden mukaan, ja asukkaat voivat osallistua niiden suunnitteluun omien voimavarojensa mukaan. Omaiset ovat tervetulleita osaksi yhteisöä ja voivat osallistua tapahtumiin sekä arkisiin hetkiin läheisensä kanssa. Tämä kaikki luo ympäristön, jossa jokainen asukas saa elää oman näköistään elämää yhteisön tukemana.

Hoivapaikan valinnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten yksikkö suhtautuu yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen toimintaan. Paikka, jossa vain perushoiva on kunnossa mutta muu toiminta puuttuu, ei tue ikäihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sosiokulttuurinen lähestymistapa erottaa laadukkaan hoivan keskinkertaisesta ja näkyy konkreettisesti asukkaiden arjessa. Se näkyy asukkaiden tyytyväisyydessä, toimintakyvyn säilymisessä ja koko yhteisön ilmapiirissä. Kun ihminen kokee olevansa osa yhteisöä ja hänen tarinansa on merkityksellinen, hän voi hyvin sekä henkisesti että fyysisesti.

Kotikunnas on sitoutunut edistämään ikääntyvien yhdenvertaista hyvinvointia sosiokulttuurisen vanhustyön keinoin jo yli 30 vuoden ajan. Uskomme, että jokainen ansaitsee arvokkaan ja merkityksellisen elämän iästä riippumatta. Tule tutustumaan yhteisöömme ja näe itse, miten sosiokulttuurinen lähestymistapa toteutuu arjessamme Turun Luolavuoressa. Tutustu arvoihimme ja palveluihimme .

Mitä kysymyksiä kannattaa esittää palveluntuottajalle hoitopaikkaa valitessa?

Wed, 11 Feb 2026 08:49:49 GMT

Oikeat kysymykset auttavat löytämään parhaan hoitopaikan läheisellesi

Hoitopaikan valinta ikäihmiselle on yksi perheen tärkeimmistä päätöksistä. Kyse on läheisenne kodista, arjesta ja hyvinvoinnista tulevina vuosina. Valinnan tueksi kannattaa valmistautua huolellisesti ja esittää palveluntuottajalle oikeat kysymykset tutustumiskäynnillä. Tämä artikkeli kokoaa keskeisimmät asiat, joita on hyvä selvittää, jotta voitte tehdä perustellun ja rauhallisen päätöksen.

Kysy henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta

Selvitä arjen sisältö ja virkistystoiminta

Tiedustele ruokailusta ja ravitsemuksesta

Kysy turvallisuusjärjestelyistä

Henkilöstömitoitus kertoo paljon hoidon laadusta. Kysy, montako hoitajaa on paikalla eri vuoroissa ja millainen koulutus heillä on. Selvitä myös, onko henkilökunta pysyvää vai käytetäänkö paljon sijaisia. Pysyvä henkilökunta oppii tuntemaan asukkaat ja heidän tarpeensa, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja turvallisuutta. Kysy myös, millaista täydennyskoulutusta henkilökunta saa erityisesti muistisairauksien hoitoon liittyen. Tutustu Kotikunnaan henkilökuntaan .

Hyvä hoitopaikka tarjoaa muutakin kuin perushoivan. Kysy, millaista virkistystoimintaa järjestetään viikoittain, pääsevätkö asukkaat ulos säännöllisesti ja miten yksilölliset toiveet huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Sosiokulttuurinen lähestymistapa, jossa asukas nähdään aktiivisena toimijana eikä vain hoidon kohteena, on merkki laadukkaasta toiminnasta. Selvitä myös, onko yksikössä vapaaehtoistoimintaa tai yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Katso Kotikunnaan ajankohtainen ohjelma .

Ruokailu on tärkeä osa ikäihmisen päivää – sekä ravitsemuksen että sosiaalisen kanssakäymisen kannalta. Kysy, valmistetaanko ruoka paikan päällä vai tuodaanko se muualta. Selvitä, miten erityisruokavaliot huomioidaan ja voivatko omaiset ruokailla yhdessä asukkaan kanssa. Oma keittiö on usein merkki siitä, että ravitsemukseen panostetaan ja ruoka on tuoretta. Kysy myös, miten ruokailuhetket on järjestetty ja tukevatko ne asukkaiden yhteisöllisyyttä. Tutustu Kotikunnaan viikon lounaslistaan .

Keskustele yhteistyöstä omaisten kanssa

Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää erityisesti muistisairaille asukkaille. Selvitä, millaiset hälytys- ja turvajärjestelmät ovat käytössä, miten yövalvonta on järjestetty ja miten toimitaan hätätilanteissa. Kysy myös, miten estetään muistisairaiden eksyminen ja miten kaatumisriskejä ehkäistään. Tiedustele paloturvallisuudesta ja pelastussuunnitelmista. Hyvä hoitopaikka kertoo avoimesti turvallisuuskäytännöistään.

Hyvä hoitopaikka arvostaa omaisten osallistumista ja pitää heidät ajan tasalla. Kysy, miten tiedottaminen hoidetaan, miten usein asukaskohtainen hoitopalaveri järjestetään ja miten omaiset voivat osallistua asukkaan arkeen. Selvitä, miten hoitopaikka reagoi omaisten huoliin ja palautteeseen. Avoin viestintä ja yhteistyö ovat merkki siitä, että hoitopaikka todella välittää asukkaistaan ja näkee omaiset tärkeinä kumppaneina.

Pyydä referenssejä ja tyytyväisyystietoja

Kysy omavalvontasuunnitelmasta

Luotettava palveluntuottaja kertoo avoimesti tyytyväisyyskyselyjen tuloksista ja toimintansa laadusta. Kysy, millaista palautetta asukkailta ja omaisilta on saatu ja miten palaute vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Korkea NPS-luku (Net Promoter Score) kertoo siitä, että asukkaat ja omaiset suosittelisivat paikkaa muillekin. Voit myös pyytää mahdollisuutta keskustella nykyisten asukkaiden omaisten kanssa.

Hoitopaikkaa valitessa kannattaa pyytää nähtäväksi palveluntuottajan omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka kuvaa, miten yksikössä varmistetaan hoidon laatu, turvallisuus ja asukkaiden oikeudet arjen kaikissa tilanteissa. Omavalvontasuunnitelmasta löydät vastauksia moniin käytännön kysymyksiin, kuten henkilöstöön, turvallisuuteen, lääkitykseen, ravitsemukseen, yhteistyöhön omaisten kanssa sekä palautteen käsittelyyn liittyen. Avoin ja ajantasainen omavalvontasuunnitelma kertoo palveluntuottajan sitoutumisesta läpinäkyvään ja laadukkaaseen toimintaan. Tutustu Kotikunnaan omavalvontasuunnitelmaan .

Oikeat kysymykset auttavat löytämään hoitopaikan, jossa läheisesi saa parasta mahdollista hoivaa turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Kotikunnaassa vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiinne avoimesti ja rehellisesti, ja kannustamme tutustumaan toimintaamme huolellisesti ennen päätöksentekoa.

Muistisairaan läheinen: 5 askelta kohti sujuvaa ja turvallista arkea asumispalveluissa

Thu, 05 Feb 2026 08:42:00 GMT

Kun muistisairaus koskettaa perhettä – näin löydät tasapainon hoivan ja oman jaksamisen välillä

Muistisairauden diagnoosi muuttaa koko perheen elämää. Läheisenä saatat pohtia, miten voit tukea sairastunutta parhaalla mahdollisella tavalla ja milloin on aika harkita ulkopuolista apua. Muistisairaus on Suomessa yleistyvä kansantauti, ja vuonna 2026 arvioidaan maassamme olevan jo yli 200 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä. Tämä artikkeli tarjoaa käytännöllisiä askeleita, jotka auttavat löytämään tasapainon hoivan ja oman jaksamisen välillä sekä tekemään viisaita valintoja läheisesi tulevaisuuden suhteen.

1. Hanki tietoa ja ymmärrä sairauden luonne

2. Rakenna turvalliset rutiinit kotiin

3. Huolehdi omasta jaksamisestasi

4. Tutustu palveluvaihtoehtoihin ajoissa

Muistisairaus etenee yksilöllisesti ja vaikuttaa moniin arjen taitoihin. Tiedon hankkiminen auttaa ymmärtämään käytöksen muutoksia ja varautumaan tulevaan. Muistiliitto, terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito tarjoavat luotettavaa tietoa eri muistisairauksista ja niiden etenemisestä. Mitä paremmin ymmärrät sairautta, sitä helpompi on kohdata muuttuvat tilanteet ja kommunikoida sairastuneen kanssa. Tieto auttaa myös ymmärtämään, etteivät käytöksen muutokset ole tarkoituksellisia vaan sairauden oireita.

Tutut rutiinit tuovat turvaa muistisairaalle. Pyri pitämään päivärytmi samanlaisena, sillä toistuvuus vähentää ahdistusta ja helpottaa arjessa selviytymistä. Tee kotiympäristöstä turvallinen poistamalla kompastumisriskit, asentamalla riittävä valaistus ja merkitsemällä selkeästi tärkeimmät paikat, kuten wc ja makuuhuone. Yksinkertaisuus ja ennakoitavuus ovat avainasemassa. Muista myös huolehtia lieden ja muiden laitteiden turvallisuudesta sekä lääkkeiden asianmukaisesta säilytyksestä.

Omaishoitajan rooli on vaativa, eikä kenenkään ole tarkoitus selvitä yksin. Omaishoitajan uupuminen on yleistä ja inhimillistä – tutkimusten mukaan jopa kolmasosa omaishoitajista kärsii merkittävästä kuormituksesta. Hae vertaistukea muistiyhdistyksiltä, käynnistä omaishoitosopimus kunnan kanssa ja hyväksy apu silloin kun sitä tarjotaan. Intervallijaksot palveluasumisessa antavat mahdollisuuden levätä ja kerätä voimia. Oma hyvinvointi on edellytys sille, että jaksat huolehtia läheisestäsi pitkäjänteisesti.

5. Säilytä yhteys ja osallistu arkeen

Päivätoiminta, kotiin tuotavat palvelut ja lopulta palveluasuminen ovat vaihtoehtoja, joihin kannattaa tutustua etukäteen – mielellään jo ennen kuin tarve on akuutti. Muistisairauksiin erikoistuneet yksiköt, kuten Kotikunnaan ryhmäkodit Hoitokoti Venla ja Sylvi-koti , tarjoavat ammattitaitoista hoivaa turvallisessa ympäristössä. Ajan kanssa tehty päätös on aina parempi kuin kriisitilanteessa tehtävä nopea ratkaisu.

Vaikka läheinen muuttaisi palveluasumisen piiriin, suhde ei pääty – se vain muuttaa muotoaan. Säännölliset vierailut, yhteiset hetket ja osallistuminen arkeen ovat tärkeitä sekä asukkaalle että läheiselle. Kotikunnaassa omaiset ovat tervetulleita osaksi yhteisöä, ja yhteistyö henkilökunnan kanssa tukee asukkaan hyvinvointia. Voit osallistua juhliin, ulkoiluun ja arkisiin hetkiin. Läheisesi tunnistaa sinut ja nauttii seurastasi, vaikka muisti heikkenisikin.

Muistisairaus on haaste, mutta sen kanssa voi elää hyvin oikeanlaisella tuella. Tärkeintä on muistaa, ettei sinun tarvitse selvitä yksin. Olet tervetullut tutustumaan Kotikunnaan muistisairaiden palveluihin ja keskustelemaan tilanteestanne ammattilaistemme kanssa .

Tervetuloa kotiin!

Fri, 23 Jan 2026 08:16:38 GMT

Tarjoamme yhteisöllistä ja turvallista asumista sekä laadukkaita hoivapalveluita ikäihmisille Turun Luolavuoressa.

Tarjoamme yhteisöllistä ja turvallista asumista sekä laadukkaita hoivapalveluita ikäihmisille Turun Luolavuoressa. Kotikunnasta pyörittää voittoa tavoittelematon Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry.

Omasta kodista pois muuttaminen on iso elämänmuutos, jonka taustalla voi olla turvattomuuden tunteita, haasteita pärjätä omillaan, yksinäisyyttäkin. Meillä Kotikunnaassa satsataan siihen, että asukkaamme tuntevat olevansa kotona ja voivat elää omannäköistä elämää loppuun saakka.

- Olemme kiinnostuneita asukkaan eletystä elämästä ja mielenkiinnon kohteista. Selvitämme, mikä hänelle on tärkeää, jotta voimme pitää näitä asioita yllä myös täällä, osastovastaava Jenni Lehtoranta kertoo.

Luottamus on Kotikunnaan toiminnan pohja. Näemme vaivaa rakentaaksemme hyvät suhteet sekä asukkaisiin että heidän omaisiinsa.

- Olemme vierellä kulkijoina koko sen ajan, kun ihminen Kotikunnaassa asuu. Olemme täällä sekä asukkaita että omaisia varten, osastovastaava Sanna Pekkola sanoo.

Koteja monenlaisiin tarpeisiin

Huomioimme toiminnassamme vanhuuselämän koko kaaren. Ensikosketus Kotikunnaaseen voiolla esimerkiksi kotona asuville ikääntyville suunnattu hanketoiminta tai Päiväpaikka Villa, jossa tarjoamme kuntouttavaa päivätoimintaa. Kotikunnaasta löytyy koteja vanhuuden erilaisiin vaiheisiin. Tilat on suunniteltu turvallisuus, yhteisöllisyys, hoitotarpeet ja virkistysmahdollisuudet huomioiden.

Asuinkotimme tarjoaa turvallista ja yhteisöllistä palveluasumista vuokrattavissa asunnoissa. Väinö-koti ja Ryhmäkoti Kaisla on suunniteltu ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Muistisairautta sairastavien vaativaan ympärivuorokautiseen hoitoon ovat erikoistuneet Hoitokoti Venla ja Sylvi- koti . Meillä asuu noin 120 ihmistä. Pienenä, ketteränä ja paikallisena toimijana pystymme reagoimaan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin sekä arjessa että yksikkövalinnassa.

- Kun ihminen ei enää pärjää Asuinkodissa, voidaan alkaa miettiä, olisiko joku muu yksikkö hänelle parempi. Myös siirrot tehostetusta vaativaan ympärivuorokautiseen hoitoon ovat mahdollisia, Pekkola kertoo.

Virkistäviä elämyksiä arkeen

Haluamme tukea asukkaidemme voimavaroja ja toiminnallisuutta. Kotikunnaan arjessa tapahtuukin paljon. Järjestämme esimerkiksi konsertteja, jumppia, ulkoilua, tansseja ja monenlaista puuhaa asukkaiden toiveita kuunnellen.

- Tämä antaa tukea ja toivoa elämän haastaviin tilanteisiin. Keskeistä on ihmisten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja elämänilon vahvistaminen, Kotikunnaan asukkaiden yhteisohjelmista vastaava Jenni Majasuo summaa.

Tuomme elämyksellisyyttä myös osastoille. Usein se on hetkeen tarttumista arjen keskellä.

- Se voi olla esimerkiksi omenapiirakan leipomista asukkaiden kanssa tai ikivihreiden laulamista

asukkaan jalkoja rasvatessa, Majasuo sanoo.

Ammattitaitoista hoitotyötä

Meillä työskentelee yli 90 vakituista työntekijää, ja toimintatapoja pohditaan arjessa paljon. Kotikunnaassa toimii eettinen työryhmä, jossa työntekijät voivat puida työarjestaan nousevia

eettisiä kysymyksiä. Kevään 2025 henkilöstötyytyväisyyskyselystä selviää, että Kotikunnaassa halutaan olla töissä työn sisällön ja merkityksellisyyden, työyhteisön ja ilmapiirin sekä Kotikunnaan arvojen takia.

- Täällä työntekijät saavat tehdä työtään omat vahvuutensa huomioiden, Majasuo lisää.

Meidät tunnetaan erityisesti vahvasta muistiosaamisesta. Työntekijät myös päivittävät tietojaan muistisairauksiin ja niiden hoitamiseen liittyen aktiivisesti.

- Ihan keskeistä on, että hoitajamme todella tuntevat asukkaat, Pekkola sanoo.

Mittaamme asukkaiden ja omaisten tyytyväisyyttä vuosittain kyselyllä. Vuonna 2024 vastausten keskiarvo oli 4,52/5. Kyselyiden tulokset jaetaan avoimesti ja kritiikistä otetaan opiksi.

- Joka kyselyn pohjalta toiminnassamme on otettu joku hyvin konkreettinen kehitysaskel, palvelupäällikkö Katja Essén sanoo.

Kävelytreffien ohjelma kevät 2026

Fri, 19 Dec 2025 08:13:29 GMT

Lähde Hali-Koiran mukaan tutustumaan kulttuurikohteisiin.

Kävelytreffit kokoaa ikäihmisiä viikoittain tutustumaan Turun seudun kulttuurikohteisiin. Kevään 2026 poimintoja ovat esimerkiksi tutustuminen Sibelius-näyttelyyn, Artukaisten vanha kartano ja Teija Ovaskaisen luento: Luonnosta hyvinvointia – Metsämielimenetelmä tutuksi.

Lataa kevään 2026 ohjelma (pdf).

Liiku lähellä -ryhmät ovat käynnistyneet kesätauon jälkeen

Fri, 15 Aug 2025 08:10:26 GMT

Toiminta on tarkoitettu juuri sinulle, yli 65-vuotias, joka haluat tavata alueesi muita asukkaita ja tuoda arkeesi uutta vireyttä.

Ohjaajan vetämässä, maksuttomassa ryhmässä voit esimerkiksi jumpata, harjoitella tasapainoa, ulkoilla tai pelata yhdessä muiden kanssa. Toiminta on kaikille avointa, eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Katso oman alueesi aikataulut syksylle 2025 ja tule mukaan rohkeasti! Lataa esite tästä (pdf-tiedosto).

Koordinoimme myös vertaisviestijöiden verkostoa, johon haetaan uusia vapaaehtoisia. Vertaisviestijänä voit omien aikataulujesi mukaan ja olla mukana juuri sen verran kuin haluat. Tehtäväsi on auttaa meitä löytämään liikkumisesta kiinnostuneet ikäihmiset. Voit esimerkiksi jakaa esitteitämme omalla alueellasi, innostaa tuttavia mukaan ryhmiin tai viestiä somessa. Saat samalla mukavan vapaaehtoistehtävän ja liityt porukkaan, joka tapaa muutaman kerran vuodessa virkistävän yhdessäolon merkeissä.

Jos olet kiinnostunut toimimisesta vertaisviestijänä, ota yhteyttä vesa.lehto@kotikunnas.fi tai p. 044 7290 496.

Lisätietoa Liiku lähellä -hankkeesta

Kotikunnaan asiakas- ja omaistyytyväisyyskysely 2024 – tulokset ja kehityssuunnat

Mon, 28 Apr 2025 08:06:32 GMT

Vuoden 2024 lopulla toteutetun asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyn tavoitteena oli selvittää asukkaidemme ja heidän läheistensä kokemuksia sekä verrata tuloksia edellisvuoteen.

Kysely toteutettiin toista kertaa ulkopuolisen asiantuntijatahon toimesta yhdistyksen toimeksiannosta. Kyselylomake oli sama kuin vuonna 2023, mikä mahdollisti suoran vertailun.

Vastauksia saatiin aktiivisesti koko Kotikunnaasta. Tulokset ilahduttavat: asukkaat ja omaiset viihtyvät palveluidemme piirissä, ja saatu palaute tuo meille sekä iloa että arvokkaita kehittämisen suuntaviivoja.

Keskeiset tulokset

Kokonaiskeskiarvo: 4,52 / 5 (2023: 4,44 / 5)
Suositteluindeksi (NPS): 71 (2023: 74)
Asukkaiden toiveiden huomiointi arjessa: 4,68 / 5

Kotikunnaan NPS ylittää lähes kaksinkertaisesti ympärivuorokautisen hoivan kansallisen keskiarvon (THL 2024: NPS 36). NPS:n avulla pystytään kuvaamaan, kuinka todennäköisesti asiakas suosittelisi esimerkiksi yrityksen palveluja muille.

Yksiköittäin

Sylvi-koti ja Hoitokoti Venla: erinomainen kehitys – korkeat arvosanat sekä tyytyväisyydessä että suosittelussa
Kaisla ja Asuinkoti: säilyttivät hyvän tasonsa, vaikka tuloksissa oli pientä laskua
Väinö: vastaajaryhmän muutokset vaikuttivat vertailtavuuteen – kokonaistaso pysyi silti hyvänä
Päiväpaikka Villa: erittäin tyytyväiset vastaajat edelleen – NPS 81 (2023: 94), kouluarvosana 9,48 (2023: 9,63)

Vaikka joissain yksiköissä nähtiin pientä laskua edellisvuoteen verrattuna, kokonaisuus pysyi vahvana. Kehitämme jatkossakin toimintaamme vastaamaan asiakkaiden ja omaisten odotuksia yhä paremmin.

Kehittämiskohteet

Henkilöstön vahvempi tukeminen arjen vuorovaikutustilanteissa
Viestinnän yhtenäistäminen ja tiedonkulun varmistaminen

Omaisten uutiskirje sai erityiskiitosta – sen koettiin lisäävän yhteisöllisyyttä ja parantavan tiedonsaantia.

Vuoden 2025 kehitystoimia

Omaistenillat – mahdollistetaan näissä avoin vuoropuhelu, myös haastavista aiheista
Perehdytyksen ja henkilöstön tuen vahvistaminen

Kyselytulokset osoittavat, että olemme oikealla tiellä. Laadukas arki rakentuu kuitenkin jatkuvasta kuuntelusta, avoimuudesta ja kehittämisestä.

Lämmin kiitos vielä kerran luottamuksestanne ja palautteestanne – se on meille korvaamattoman arvokasta.

Kriiseistä kestävyyteen ikääntyvässä maailmassa

Mon, 28 Apr 2025 08:03:59 GMT

Miten voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta ja varautua kriiseihin pitkäikäistyvässä maailmassa?

Näitä asioita pohdittiin maaliskuussa 2025 Helsingissä pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa sekä sen yhteydessä järjestetyssä Kriiseistä kestävyyteen -järjestöpäivässä. Molemmissa tilaisuuksissa yhdistyksemme Liikkuvalla resurssikeskuksella oli puheenvuoronsa. Erik Castrén -instituutin, Leo Mechelin säätiön, HelpAge Internationalin ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n järjestämässä kansainvälisessä kongressissa teemana oli ikääntyvät ihmiset kriiseissä ja konflikteissa. Kongressi käsitteli vanhojen ihmisten kohtaamia haasteita sekä toimijuutta ja ihmisoikeuksia sotien, konfliktien, pakolaisuuden ja ilmastonmuutoksen keskellä. Tapahtuman suojelijana toimi presidentti Tarja Halonen ja konferenssin puuhahenkilöinä olivat Vappu ja Ilkka Taipale .

Konferenssissa yhdistystämme edustivat Pilvi Heiskanen , Helena Norokallio , Sanna Nurmi ja Satu Järvenpää . Kansainvälisten tutkimusten rinnalla pääsimme esittelemään ruohonjuurella toimivan Liikkuvan resurssikeskuksen käytännön toimia, miten pyörillä kulkeva yli sektorirajojen ylittävä yhteistyömallimme on osoittautunut liikkuvuudellaan ja ketteryydellään toimivaksi myös korona-aikana ja mm. yhteiskunnallisissa muutoksissa.

Kerroimme kokemuksistamme ja siitä mitä uusia toimintatapoja kehitimme tavata ja kuulla senioreita. Esittelimme mm. parveketempausten jumppa- ja musiikkihetket Turun kaupungin liikuntapalveluiden kanssa. Niissä vietiin iloa, yhteisöllisyyttä ja eri tahojen tietoja kootusti taloyhtiöihin. Kerroimme teemakirjeistä, erilaisista senioreiden itsensä kehittämistä turvallisista vapaaehtoistehtävistä ja yhdistyksemme perustamasta Juttuluurista.

- Olimme otettuja, että matalankynnyksen toimintamme sai hyvän vastaanoton myös kansainvälisissä akateemisissa piireissä, totesi Liikkuvan resurssikeskuksen toimintaa konferenssissa loistavasti esitellyt Liikkuvan resurssikeskuksen Sanna Nurmi.

- Lisäksi olimme tyytyväisiä, että ikääntyvässä maailmassa, jossa erilaisia kriisejä valitettavasti on, nostettiin nimenomaan ikääntyneiden kannalta asioita monipuolisesti esille, lisäsi Liikkuvan resurssikeskuksen Satu Järvenpää.

Toivomme katseen suuntautuvan jatkossakin entistä enemmän siihen, mitä kukin on oppinut, mitä jatkossa. Ikääntyneiden osalta esim. kriisienkin keskellä pitää muistaa kokemustemme mukaan, että senioreilla on myös paljon annettavaa, he eivät ole vain tuen kohteita. Toimitaan yhdessä. Saimme konferenssissa sekä järjestöpäivillä molemmissa paikoissa hyvän vastaanoton ja oli erittäin kiinnostavaa ja hyödyllistä käydä vuoropuhelua tieteellisen tutkimuksen ja ruohonjuuritason toiminnan välillä. Tutkimuksissa esiin tuodut ilmiöt vahvistivat sitä, että toimintaamme tarvitaan ja se vastaa myös tutkimuksissa nähtyihin haasteisiin.

Liikkuvan resurssikeskuksen omista kokemuksista nostimme esityksissämme esille mm. sen, että kaiken tiedottamisen pitää olla selkeää, nykyiset termit ja sanasto on joidenkin vaikea ymmärtää, pitää sanoittaa asioita ymmärrettävällä kielellä. Toiseksi muistutimme tiedonsaannin saavutettavuuden tärkeydestä. Pitää muistaa huomioida digittömät ja yksinäiset, joilla ei ole omaisia. Asuinalueiden arkisiin ympäristöihin tulee jalkautua, ihmisiä pitää mennä tapaamaan kasvotusten. Ja kolmanneksi halusimme korostaa, kun säännöllinen kerhotoiminta joudutaan syystä tai toisesta lopettamaan, on todella vaikea saada senioreita palamaan siihen takaisin. Ajansaatteessa kunto heikkenee ja jos sosiaaliset kontaktit ryhmään katkeavat joksikin aikaa, niin paluu entiseen hankaloituu. Se ei ole enää arkirutiinia niin kuin ennen, pitää aloittaa alusta. On tärkeää olla tukemassa ja rohkaisemassa myös ryhmiin takaisin palaamisessa.

Vapaaehtoiset – yhdistyksen tärkeä tukipilari

Tue, 22 Apr 2025 08:01:45 GMT

Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen toiminta nykymuodossaan ei olisi mahdollista ilman kullanarvoisia vapaaehtoisia. Heidän panoksensa tuo iloa, tukea ja yhteisöllisyyttä monille.

- Haluamme varmistaa, että vapaaehtoiset viihtyvät ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. Tästä syystä toteutimme vapaaehtoisillemme tyytyväisyyskyselyn, jonka tulokset vahvistavat, että vapaaehtoistoimintamme on oikein hyvällä mallilla, kertoo projektikoordinaattori Helena Norokallio .

Tulokset kertovat vapaaehtoisten tyytyväisyydestä

Kyselyn mukaan lähes kaikki vapaaehtoiset kokivat, että toiminta vastaa tarpeeseen ja on hyvin organisoitua. He myös kertoivat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja toteuttamistapaan, mikä osoittaa, että heidän äänensä tulee kuulluksi.

Perehdytys on tärkeä osa vapaaehtoistoiminnan onnistumista. Kyselyn perusteella lähes kaikki kokivat saaneensa riittävästi tukea ja ohjeistusta tehtäväänsä. Lisäksi he tunsivat, että heidän panostaan arvostetaan, mikä on avaintekijä vapaaehtoistoiminnan motivaation ylläpitämisessä.

- Erityisen ilahduttavaa oli se, että lähes kaikki vapaaehtoiset tunsivat vapaaehtoistoiminnan vaikuttaneen myönteisesti omaan elämään. Auttamisen ilo ei ole vain avun saajien etuoikeus, vaan myös antajat saavat siitä paljon, Norokallio kertoo.

Kyselyyn osallistuneilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin, mitä vapaaehtoisuus heille merkitsee:

”Tapaa uusia ihmisiä.”
”Mukavaa vaihtelua.”
”Sisältöä elämääni.”
”Hyvää mieltä.”
”Elämän henkireikä.”
”Saan tuntea itseni tarpeelliseksi ja 'komeroitumiseni' pienenee.”
”Antaa todella paljon, jos omalla pienellä panoksella saa jonkun tyytyväiseksi hetkeksi.”

Haluatko osaksi kivaa porukkaa?

Vapaaehtoisena voit tarjota ikääntyneelle iloa ja uusia kokemuksia sekä tukea hänen toimintakykynsä säilymistä. Tehtävät voivat sisältää läsnäoloa, juttuseuraa tai käytännön apua. Meiltä löydät varmasti juuri sinulle sopivan tavan osallistua vapaaehtoistoimintaan.

Esimerkkejä vapaaehtoistoiminnastamme: Kotikunnaan tapahtumiin osallistuminen yhdessä asukkaiden kanssa, ulkoilu- ja juttukaverina toimiminen, erilaisissa korttelikerhoissa avustaminen, Sippe-kutsuilla keskustelun viritteleminen jostain hyvinvoinnin aiheesta, toimiminen pop up -vapaaehtoisena Siskot ja Simot -välittämisen keikoilla.

- Haluamme kiittää kaikkia vapaaehtoisiamme heidän korvaamattomasta työstänsä. Yhdessä rakennamme välittämisen kulttuuria, jossa jokainen voi tuntea olevansa tärkeä, Norokallio fiilistelee.

Lisätiedot:

Helena Norokallio

helena.norokallio@kotikunnas.fi

044 082 0213

Satu Järvenpää

satu.jarvenpaa@kotikunnas.fi

045 7750 0068

kotikunnas.fi/vapaaehtoistoiminta

Onnea Turun Lähimmäispalveluyhdistys 75 vuotta

Wed, 04 Dec 2024 07:56:58 GMT

Juhlavuosi 2024 alkaa olla paketissa. Lue yhdistyksen puheenjohtajan, Petja Raaskan, juhlapuhe. Raaska kuvaa sitä vuosikymmeniä kestänyttä taivalta, jonka aikana yhdistys on kasvanut merkittäväksi toimijaksi vanhustyössä.

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät kuulijat,

olemme kokoontuneet juhlistamaan Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen kunniakasta, 75 vuotta jatkunutta taivalta ja sitä, että yhdistys voi korkeasta iästään huolimatta edelleen loistavasti. Kuten kuulimme yhdistyksemme toiminnanjohtajalta, meillä on tarjolla monipuolisesti huipputasoisia vanhusten palveluja, riittävä määrä alan huippuosaajia ja erittäin tyytyväiset asukkaat.

Käyn hieman läpi vaiheita, miten tähän on tultu.

Turun Vanhainkodin Kannatusyhdistys ja sen toiminta-ajatus syntyivät aikana, jolloin suomalainen yhteiskunta ja sen kansalaiset alkoivat vasta hiljalleen toipua sodasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Sota oli koskettanut jokaista ihmistä ja vaikuttanut koko yhteiskunnan elinkeinorakenteeseen ja yhteiskunnan antamaan turvaan. Vuosia 1945 – 1949 on sanottu suomalaisen hyvinvointivaltion ensimmäisen rakennuskauden ajaksi, jolloin suomalainen yhteiskunta alkoi vasta muotoutua hyvinvointiyhteiskunnaksi ja käydä läpi monia melko nopeitakin muutoksia.

Kansaneläkeuudistusta lukuun ottamatta vanhusväestön asemaan oli ennen sotaa kiinnitetty varsin vähän huomiota. Sodan jälkeen havahduttiin huomaamaan, että yhteiskuntaamme oli kasvanut 300 000 ihmistä käsittävä vanhusväestö, jonka tarpeisiin yhteiskunnan oli pakostikin vastattava.

Turun Vanhainkodin Kannatusyhdistys ry:n perustava kokous pidettiin 9.1.1949 Turun Työväentalolla. Pyrkimyksenä oli vastata ajan yhteiskuntapoliittisiin haasteisiin ja parantaa yhdeltä osin vanhusten asemaa. Kokouksessa oli mukana kuusitoista Turun sosialidemokraattisen naisyhdistyksen jäsentä. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi kansanedustaja Aino Lehtokoski. Vuonna 1949 Vanhainkodin Kannatusyhdistyksen toiminnan tarkoitukseksi määriteltiin “turvan hankkiminen vähävaraisille vanhuksille“. Vanhusten aseman parantamiseksi oli tehtävä paljon, ja yksi selkeästi apua tarvitseva joukko olivat juuri ne vanhukset, jotka olivat jääneet kansaeläkeuudistuksen ulkopuolelle. Monelle vanhukselle toimeentulo oli todellinen ongelma.

Apuraha-anomuksia lähetettiin sosiaaliministeriöön ja kaupunginhallitukselle. Näitä saatiinkin ja rahankeräystä tehtiin monin muodoin. Heti ensimmäisenä vuonna perustettiin myös talotoimikunta, jonka tarkoituksena oli tiedustella ja hankkia yhdistykselle asunto vanhuksia varten, missä ei kuitenkaan onnistuttu vielä pitkään aikaan.

Vuonna 1955 aloitettiin vierailut vanhusten luo kunnalliskotiin. Tarkoituksena oli käydä tervehtimässä niitä vanhuksia, joita kukaan muu ei käynyt tapaamassa. Tuliaisiksi tehtiin paketti, joka sisälsi puoli kiloa sokeria, neljänneskilon kahvia ja keksejä. Miehille vietiin keksien sijasta tupakkaa.

Turun Vanhainkodin Kannatusyhdistyksen työ oli alussa siis varsinaista ruohonjuuritason työtä vanhusten parissa ja vanhusten hyväksi.

Vuoden 1956 pöytäkirjoista löytyvät ensimmäiset maininnat yhdistyksen toiminnassa mukana olleista miehistä. He auttoivat kahvinkeitossa ja toimivat tilintarkastajina.

1960-luvulle tultaessa Raha-automaattiyhdistyksen rooli Vanhainkodin Kannatusyhdistyksen toiminnassa alkoi kasvaa. Jo silloin otettiin ensi askeleita kohti kortteliklubitoimintaa ja kotiaputoimintaa, mutta rahoitus oli vielä epävarmaa.

Arvoisa juhlaväki,

Vuonna 1965 puheenjohtajaksi tullut kansanedustaja ja myöhempi maaherra Sylvi Siltanen oli henkilö, joka pystyi ja tahtoi aidosti kehittää yhdistyksen toimintaa ja jolla oli myös vaadittavaa vaikutusvaltaa yhdistyksen ideoiden ja tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Tuolloin ryhdyttiin taas selvittämään vanhainkodin perustamista, mutta hanke kariutui rahan ja tontin puuttumiseen.

1970-luvun puolimaissa aloitettiin vanhusten ystävätoiminta, jossa vanhuksille tarjottiin kotiapupalvelua. Toimistotilat vuokrattiin Turun Ensikodista ja yhdistyksen ensimmäiseksi toimistovirkailijaksi palkattiin Pirkko-Liisa Vieno ja kotiapuun palkattiin kodinhoitaja ja kotiavustaja. Talouspuolen kanssa oli alkuun vaikeaa ja työsuhteet olivat satunnaisia.

Vapaaehtoisia tukihenkilöitä etsittiin edelleen ja kehittyvä lähimmäispalvelutoiminta sai myös Raha-automaattiyhdistyksen tukea. Oli puhelinpalvelua, potilaspalvelua sairaalassa olijoille sekä tukitoimintaa loman viettoon. Jatkossa tukea tuli myös Turun kaupungilta ja seurakunnilta.

Arvoisat juhlavieraat,

1980-luvulla Kortteliklubitoiminta oli Suomessa aivan uusi vanhuksille suunnattu palvelumuoto, jonka idea tuotiin Ruotsista 1980-luvun alussa. Kortteliklubitoiminnan perusajatuksena oli tuoda tukipalvelut ja harrastusmahdollisuudet lähemmäksi vanhusta ja ehkäistä tätä kautta ennenaikaista laitokseen siirtymistä. Vanhainkodin Kannatusyhdistys vuokrasi kaupungilta puutalokiinteistön Malminkatu kahdesta. Klubi jatkoi paikallaan 2000-luvun alkuun saakka.

Valtaisan suosittu Kortteliklubi tarjosi eläkeläisasiakkailleen ateriapalvelun, saunakuljetusta, terveysneuvontaa ja harrastuspiirejä. Viikoittain toistuivat hartaushetki, keskustelukerho, matkailukerho, yhteislaulutilaisuus, kirjallisuuskerho, saunaretki, voimisteluhetki ja askartelukerho. Lisäksi asiakkailla oli mahdollisuus peleihin, lehtien lukuun ja kirjojen lainaamiseen.

Vuosikymmenen lopulla käynnistyi kotipalveluprojekti. Projektin näkyvimpänä tuotoksena syntyi dementiapäiväkoti, joka oli Suomessa uusi dementia-asiakkaiden hoito- ja huolenpitomuoto. Projektisihteeriksi valittiin Arja Ilola ja tilat löytyivät Ensi–Kodista. Dementiasta ei tuolloin vielä tiedetty kovin paljon eikä siihen kiinnitetty riittävää huomiota, ei varsinkaan dementiapäiväkodin tyyppiseen toimintaan. Ilola haki aiheesta tietoa, mikä työ on pohjana edelleen yhdistyksen erikoisosaamiseen, muistisairaiden hoitoon.

Yhdistys koki myös muita muutoksia. Keskusliiton muuttaessa nimensä myös Turun Vanhainkodin Kannatusyhdistys katsoi nimenmuutoksen ajankohtaiseksi. Nimeksi tuli nykyinen Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry. Sylvi Siltasen kuoltua 1986 puheenjohtajaksi tuli pitkäaikainen sihteeri Virpa Puisto, kenen kaudella myös Kotikunnas vihdoin perustettiin ja laajennettiin nykyiseen mittaansa. Virpa muistetaan vahvatahtoisena, vaikutusvaltaisena sosiaalipuolen osaajana, joka toimi pitkään kansanedustajana.

Haave omasta vanhaiskodista nousi esiin taas 1984. Tonttiasioissa käännyttiin kaupungin puoleen. Ajatuksena oli löytää tontti kerho- ja kuntoutusasemaa sekä 20–50 asunnon asuntolaa varten. Raha-automaattiyhdistykseltä anottiin suunnittelurahaa.

Tontti löytyi tästä Luolavuorentien varrelta Ensi–Kotia vastapäätä. Tulevalle asuin- ja hoivakodille haettiin mallia Hollannista ja rakennus edustaakin Hollannin tuon ajan tyyliä. Jo Sylvi Siltanen oli lausunut julki ajatuksen, että ”jos ei voida rakentaa sellaista rakennusta kuin todella tarvitaan, ei kannata rakentaa laisinkaan”. Tulevasta asuin- ja hoivakodista suunniteltiin matala ja pinta-alaltaan laaja. Haluttiin myös rakentaa sisäpihoja, jotta rakennuksesta tulisi kodikkaampi ja pienimuotoisempi.

Virpa Puiston mukaan aluksi rahoittajien kanssa käytiin suurta kädenvääntöä. Välillä lyötiin paperit pöytään ja hanskat tiskiin, mutta loppujen lopuksi rahoittajat saatiin vakuuttuneiksi siitä, että on turha rakentaa ikävä ja edullinen talo, jos heti voidaan sanoa, että se ei tule toimimaan.

Myös Turun kaupunki oli innostunut uudesta palvelukeskushankkeesta ja kehotti rakentamaan kaksi hoivaosastoa yhden sijasta. Kotikunnaan rakentaminen aloitettiin kalliimpaan mahdolliseen aikaan eikä vielä ehkä osattu varautua alkavaan lamaan. Onneksi kaupungin sosiaalitoimen kanssa sovittiin siitä, että sosiaalitoimi ottaa rakennuksen valmistuttua käyttöön toisen hoivaosaston, ja terveystoimi suunnitteli toisen hoivaosaston paikkojen käyttöönottamista.

Peruskivi muurattiin yhdistyksen 40-vuotisjuhlan yhteydessä 8.10.1990. Tilaisuudessa puhuivat maaherra Pirkko Työläjärvi, puheenjohtaja Virpa Puisto ja sosiaalitoimenjohtaja Maija Perho-Santala. Perho-Santala korosti puheessaan, että järjestöjen toiminta on nykypäivänä hyvä vertailukohta, jonka avulla julkinen sektori voi tarkistaa omia toimintatapojaan ja suorittaa uudelleenarviointeja.

Uusi asuin- ja hoivakoti saatiin vähitellen käyttöön vuoden 1991 aikana. Hankittiin huonekaluja ja muuta tarpeistoa ja palkattiin työntekijöitä. Uusiin 5600 neliön tiloihin saman katon alle tulivat nyt dementoituneiden päiväkoti, 40 vanhusten vuokra-asuntoa, kaksi hoivaosastoa ja yhdistyksen oma keittiö ja ruokasali. Lisäksi rakennuksessa sijaitsivat sauna, uima-allas, kuntosali ja kanttiini sekä runsaasti kokoontumis- ja seurustelutilaa.

Vuonna 1991 päälle vyörynyt lama aiheutti sen, että kaupunki ei voinutkaan ostaa kaikkia Kotikunnaan tarjoamia uusia palveluita. Kaikeksi onneksi sosiaalitoimen kanssa oli tehty sopimus hoivaosaston asiakaspaikoista. Näin saatiin käynnistetyksi edes toisen hoivaosaston toiminta. Terveystoimen kanssa ei tällaista sopimusta ollut tehty, joten toinen osasto jäi vielä tyhjilleen. Yhdistyksen oman rahoituksen lisäksi rakennushankkeen toteuttamiseen oli saatu tukea Raha-automaattiyhdistykseltä, Turun kaupungilta sekä Turun evankelisluterilaiselta seurakuntayhtymältä.

Toiminnanjohtajana aloitti helmikuussa 1992 Veikko Kurki. Uuden toiminnanjohtajan tehtävä ei liene noina aikoina ollut kovin helppo eikä kadehdittava. Jos ei ollut maan taloudellinen tila hyvä niin ei ollut myöskään yhdistyksen. Rakennusvaiheessa oli otettava suuria lainoja, joiden korot lama nosti pilviin. Tästä huolimatta Kotikunnaan toiminta saatiin käyntiin ja yhdistys pystyi toimimaan jatkossakin vanhustyön edelläkävijänä.

Hoivaosastolle tulivat ensimmäiset asiakkaat vuoden 1992 tammikuussa. Se tarjosi ympärivuorokautista lyhytaikaishoitoa lähinnä turkulaisille muistihäiriöisille vanhuksille sosiaalitoimen kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen turvin. Itse maksavien asiakkaiden oli mahdollista käyttää vapaita paikkoja yksityisesti. Hoivaosaston pääasiallisin tehtävä olikin tukea dementoituvien vanhusten kotihoitoa ja toimia yhtenä avopalvelun tukimuotona. Vuonna 1994 Kotikunnas oli otettu käyttöön koko kapasiteetillaan, kun tehtiin sopimus myös terveystoimen kanssa. Sotainvalidien veljeskoti toi lisää vakituista asukaskuntaa.

Hyvät kuulijat,

Projektitoiminta on jo vuosikymmeniä ollut yhdistyksellemme tyypillinen tapa toimia. Projekteille on ominaista kokeileva luonne. Kokeillaan uusia toimintamuotoja ja pyritään luomaan hyväksi ja toimivaksi osoittautuneista toiminnoista pysyviä käytäntöjä.

Lähimmäispalveluyhdistys on toteuttanut lukuisan määrän projekteja tai kuten nykyisin sanotaan hankkeita. Tiivistä yhteistyötä on tehty niin projektiasiakkaiden ja heidän omaistensa kuin myös kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, seurakuntien, muiden yhdistysten ja järjestöjen sekä eri oppilaitosten kanssa. Tällä tavoin on voitu hyödyntää myös uusinta tutkimus- ja teoriatietoa. Projektirahoituksesta valtaosa on tullut Raha-automaattiyhdistykseltä, myöhemmin Stealta. Esimerkiksi kotipalveluprojekti ja siitä seurannut dementiapäiväkoti oli tärkeä etappi, ja muita seurasi yksi toisensa perään. Projekteja koordinoimaan palkattiin oma projektisihteeri. Nykyisin puhutaan hankkeista ja niistä vastaa menestyksellä Helena Norokallio, joka on koordinoinut lukuisia arvostettuja hankkeitamme, uusimmista mainittakoon vaikka palkittu Liikkuva resurssikeskus.

Dementoituvien osuus vanhusväestöstä kasvoi 1990-luvulla huomattavasti, ja erityisistä dementia-asiakkaiden tarpeisiin soveltuvista hoitoyksiköistä oli jo silloin huutava pula. Yhdistyksen kevätkokouksessa vuonna 1997 hyväksyttiin 28-paikkaista dementiaryhmäkotia koskeva uudisrakennushanke ja vuosituhannen vaihteessa Kaisla otettiin käyttöön. Vuosikymmentä myöhemmin tehtiin uusi laajennus, mikä nimettiin Sylvi Siltasen mukaan Sylvi-kodiksi. Yhdistyksen toiminnanjohtajana aloitti 2011 Pilvi Heiskanen ja minä aloitin puheenjohtajana.

Yhdistyksessämme on valtava osaaminen koskien muistisairaiden palveluja, mutta palvelutarjonta ei rajoitu siihen. Meillä on edelleen tavallista palveluasumista, tehostettua palveluasumista, päivätoimintaa ja kehitämme vanhustyötä eri hankkeiden avulla, joita rahoittavat Stean ohella monet hyvät yhteistyökumppanit. Kovassa kilpailussa työntekijöistä olemme mielestäni onnistuneet saamaan parhaat tekijät. Laadukkaiden, kohtuuhintaisten palveluiden ja korkealaatuisten hankkeiden ohella meitä työllistää nyt jo yli 30-vuotiaan kiinteistön peruskorjaaminen.

Arvoisat juhlavieraat,

Kiitän lämpimästi upeaa henkilökuntaamme nyt ja vuosikymmenten varrella. Kiitän meihin uskoneita yhteistyökumppaneitamme. Kiitän niitä 16 aktiivista ja oikeamielistä naista, jotka perustivat yhdistyksen 75 vuotta sitten, sekä kaikkia yhdistyksemme toimijoita sen jälkeen. Olen ylpeä siitä mitä yhdistys on tehnyt ja uskon, että sillä on paljon annettavaa vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Liikkuvan resurssikeskuksen pysäkit

Tue, 07 Nov 2023 07:18:23 GMT

Täältä näet päivittyvän listan senioreiden neuvonta-auton pysäkeistä. Pysäkeillämme on aina mukana Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen järjestötyöntekijä sekä vaihtelevasti vierailevia ammattilaisia.

VIIKKO 20:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja, Mieli ry:n Huolituoli sekä Raision kaupungin liikuntapalvelut

Ke 13.5.2026 RAISIO

klo 10–12 Raision torilla

VIIKKO 21:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ma 18.5.2026 MAARIA

klo 12–15.30 mukana Maarian Senioripäivässä

Ti 19.5.2026 LIETO, mukanamme myös Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset, Turun Seudun Nivelyhdistys ja Varhan Potilasasiavastaava

klo 10–12 mukana Rollorallissa

To 21.5.2026 UUSIKAUPUNKI, mukana V arhan Potilasasiavastaava

klo 11–15 mukana Wintterin Seniorimessuilla

VIIKKO 22:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ti 26.5.2026 TAIVASSALO JA KUSTAVI, mukana V-S Muistiyhdistys, V-S mielenterveysomaiset ja Turun Seudun Omaishoitajat

klo 10–11.30 Taivassalon Kaffetupa
klo 13.30–15 Kustavi, tarkentuu myöhemmin

Ke 27.5.2026 MURLA JA PERTTELI, mukana Varhan Potilasasiavastaava

klo 9.30–11 Muurla, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Pertteli Inkere, tarkentuu myöhemmin

To 28.5.2026 KORPPOO JA NAUVO, mukana Varhan Potilasasiavastaava

klo 9.30–11 Korppoon apteekin pihalla
klo 13–14.30 Nauvon K-Marketin pihalla

VIIKKO 23:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ke 3.6.2026 SALO/ SOMERO suunta, mukana Mieli ry:n Huolituoli

klo x–x, tarkentuu myöhemmin
klo x–x, tarkentuu myöhemmin

To 4.6.2026 NAANTALI, mukana Naantalin vanhusneuvosto

klo 10–14 Naantalin torilla

Pe 5.6.2026 PARAINEN

Mukana Turun Seudun Omaishoitajat, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset, Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

klo x–x Paraisilla
klo x–x, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 24:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ma 8.6.2026 MERIMASKU JA RYMÄTTYLÄ, mukana Naantalin Vanhusneuvosto

klo 9.30–11 Merimasku Salen pihalla
klo 13–14.30 Rymättylän apteekin pihalla

Ti 9.6.2026 TURKU, mukana Turun vanhusneuvosto

klo 9.30–11 Hannunniitun K-Marketin pihalla
klo 13–14.30 Patterihaan, kanslerintien K-Marketin edessä

Ke 10.6.2026 TAALINTEHDAS, mukana Mieli ry:n Huolituoli ja Kemiön kunnan koordinaattori

klo 9–13 Taalintehtaan torilla

VIIKKO 25:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ma 15.6.2026 NAANTALI

Mukana Naantalin vanhusneuvosto ja Turun Seudun Omaishoitajat

klo 9.30–11 Naantalin S-Marketin pihalla
klo 13–14.30 Naantalin K-Supermarket Ukko-Pekan pihalla

Ti 16.6.2026 UUDENKAUPUNGIN suunta

Mukana Turun Seudun Nivelyhdistys

klo 10–11.30 PYHÄMAA, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 PYHÄRANTA, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 26:

Mukana Turun Seudun Nivelyhdistys

Ke 24.6.2026 UUDENKAUPUNGIN suunta

klo 10–12 Uusikaupunki, tarkentuu myöhemmin
klo 16–19 Ukin iltatori, mukana myös Lounais-Suomen Avustajakeskus ja Fingerroos säätiö

La 27.6.2026 LIVONSAARI, mukana Naantalin vanhusneuvosto ja Varsinais-Suomen Muistiyhdistys

klo 10–13 LIVONSAARI, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 27:

Mukana Turun Seudun Omaishoitajat

To 2.7.2026 MASKU JA LEMU suunta

klo 9.30–11 Masku, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Lemu, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 28:

Mukana Turun Seudun Omaishoitajat

Ma 6.7.2026 PIIKKIÖ JA PAIMIO

klo 9.30–11 Piikkiö, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Paimio, tarkentuu myöhemmin

Ke 8.7.2026 NAUVO

klo 9.30–15 Nauvo, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 29:

Mukana Turun Seudun Omaishoitajat

Ke 15.7.2026 PARAINEN

klo 9.30–11 Parainen keskusta, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Parainen keskusta, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 30:

La 25.7.2026 SOMERNIEMI

klo x–x kesätorilla, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 32:

Ti 4.8.2026 SAUVO, mukana Turun Seudun Omaishoitajat

klo 9.30–11 Sauvo, tarkentuu myöhemmin

Pe 7.8.2026 UUDENKAUPUNGIN suunta, mukana Turun Seudun Nivelyhdistys

klo x–x, KALANTI, tarkentuu myöhemmin
klo x–x, LOKALAHTI, tarkentuu myöhemmin

La 8.8.2026 MYNÄMÄKI, mukana Turun Seudun Nivelyhdistys

klo x–x, mukana Laurin markkinoilla

VIIKKO 33:

Ke 12.8.2026 RUSKO

Mukana Turun Seudun Omaishoitajat

klo x–x Ruskon iltatori, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 35:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ma 24.8.2026 SALON suunta

klo 9.30–11 Suomusjärvi, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Kiikala, tarkentuu myöhemmin

Ke 26.8.2026 NAUVO JA KORPPOO, mukana myös SIPPE toiminta

klo 9.30–11.30 NAUVO, tarkentuu myöhemmin
klo 13.30–15 KORPPOO, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 36:

Ke x.9.2026 SALO

Mukana Turun Seudun Nivelyhdistys, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset

klo x–x mukana Salon Seniorimessuilla, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 37:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ke 9.9.2026 KEMIÖ JA VESTANFJÄRD,

klo 10–12 KEMIÖ, tarkentuu myöhemmin, mukana myös Kemiön kunnan koordinaattori
klo 14–15.30 VESTANFJÄRD, tarkentuu myöhemmin

Pe 11.9.2026 TURKU

klo 9–13 mukana Senioreiden testipäivässä

VIIKKO 38:

Ke 16.9.2026 RAISIO

Mukana Liiku lähellä toiminta

klo x–x TIKANMAA, tarkentuu myöhemmin
klo x–x KOKINVUORI, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 40:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja ja Turun Seudun Nivelyhdistys

To 1.10.2026 UUSIKAUPUNKI

klo x–x Uusikaupunki, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 41:

VALTAKUNNALLINEN VANHUSTENVIIKKO

Ma 5.10.2026 NOUSIAINEN

klo x–x Nousiainen, tarkentuu myöhemmin

Pe 9.10.2026 TURKU

klo 9–13 mukana Eväitä arkeen -tapahtumassa, Lehmusvalkamassa

VIIKKO 42:

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Pe 16.10.2026 TAALINTEHDAS

klo x–x mukana Taalintehtaan Seniorimessuilla

VIIKKO 43:

OIKEIDELLISEN ENNAKLINNIN TEEMAVIIKOT (43-45)

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ti 20.10.2026 RAISIO

klo 11.30–13.30 Raisio, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 45:

OIKEIDELLISEN ENNAKLINNIN TEEMAVIIKOT (43-45)

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ti 3.11.2026 TURKU JA RUSKO

klo 9.30–11.30 Länsikeskus, tarkentuu myöhemmin
klo 13.30–15 Rusko, tarkentuu myöhemmin

VIIKKO 48:

OMAISHOITOVIIKKO

Mukana Varhan ikääntyneiden palveluohjaaja

Ti 24.11.2026 SAUVO JA PIIKKIÖ

klo 9.30–11 Sauvo, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Piikkiö, tarkentuu myöhemmin

Ke 25.11.2026 NOUSIAINEN JA VEHMAA

klo 9.30–11 Nousiainen, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Vehmaa, tarkentuu myöhemmin

Pe 27.11.2026 MASKU JA MYNÄMÄKI

Välittämisen päivä

klo 9.30–11 Masku, tarkentuu myöhemmin
klo 13–14.30 Mynämäki, tarkentuu myöhemmin

www-kotikunnas-fi

Kotikunnaan ohjelma toukokuussa 2026

Kotikunnaassa järjestetään viikoittain monipuolista iäkkäille suunnattua toimintaa sekä mukavia yhteisöllisiä tapahtumia.

Kotikunnaan ohjelma huhtikuussa 2026

Kotikunnaassa järjestetään viikoittain monipuolista iäkkäille suunnattua toimintaa sekä mukavia yhteisöllisiä tapahtumia.

Oma keittiö on hoiva-alalla harvinaisuus: Kotikunnaan ruokasali palvelee myös ulkopuolisia

Tuoretta kotiruokaa joka päivä – omasta keittiöstä asukkaille ja kaikille lounastajille

Mitä oma keittiö tarkoittaa käytännössä?

Ruokailu osana yhteisöllisyyttä

Lounas kaikille avoin

Tilaisuuksiin tarjoilua ja tilavuokrausta

Kuntouttava päivätoiminta: Tukea kotona asuvalle ikäihmiselle ja helpotusta omaiselle

Päivätoiminta tukee kotona asumista ja koko perheen hyvinvointia

Kenelle päivätoiminta sopii?

Mitä päivätoiminta sisältää?

Miten päivätoimintaan pääsee?

Miksi päivätoiminta kannattaa?

Hoiva-alan ammattilainen: 3 syytä valita yleishyödyllinen työnanataja urapolullesi

Miksi yhdistysmuotoinen toimija voi olla urasi paras valinta hoiva-alalla?

1. Työn merkityksellisyys ja arvot ohjaavat toimintaa

2. Monipuoliset työtehtävät ja kehittymis­mahdollisuudet

3. Työhyvinvointi ja yhteisöllinen työympäristö

Sosiokulttuurinen vanhustyö: Miksi yhteisöllisyys on hoiva-alalla kriittinen tekijä?

Yhteisöllisyys ja osallisuus ovat nykyaikaisen hoivatyön perusta

Mitä sosiokulttuurinen vanhustyö tarkoittaa?

Yhteisöllisyyden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin

Miksi sosiokulttuurisuus näkyy Kotikunnaan arjessa?

Miksi tällainen lähestymistapa on tärkeä hoivapaikan valinnassa?

Mitä kysymyksiä kannattaa esittää palveluntuottajalle hoitopaikkaa valitessa?

Oikeat kysymykset auttavat löytämään parhaan hoitopaikan läheisellesi

Kysy henkilökunnan määrästä ja koulutuksesta

Selvitä arjen sisältö ja virkistystoiminta

Tiedustele ruokailusta ja ravitsemuksesta

Kysy turvallisuusjärjestelyistä

Keskustele yhteistyöstä omaisten kanssa

Pyydä referenssejä ja tyytyväisyystietoja

Kysy omavalvonta­suunnitelmasta

Muistisairaan läheinen: 5 askelta kohti sujuvaa ja turvallista arkea asumispalveluissa

Kun muistisairaus koskettaa perhettä – näin löydät tasapainon hoivan ja oman jaksamisen välillä

1. Hanki tietoa ja ymmärrä sairauden luonne

2. Rakenna turvalliset rutiinit kotiin

3. Huolehdi omasta jaksamisestasi

4. Tutustu palveluvaihtoehtoihin ajoissa

5. Säilytä yhteys ja osallistu arkeen

Tervetuloa kotiin!

Tarjoamme yhteisöllistä ja turvallista asumista sekä laadukkaita hoivapalveluita ikäihmisille Turun Luolavuoressa.

Koteja monenlaisiin tarpeisiin

Virkistäviä elämyksiä arkeen

Ammattitaitoista hoitotyötä

Kävelytreffien ohjelma kevät 2026

Lähde Hali-Koiran mukaan tutustumaan kulttuurikohteisiin.

Liiku lähellä -ryhmät ovat käynnistyneet kesätauon jälkeen

Toiminta on tarkoitettu juuri sinulle, yli 65-vuotias, joka haluat tavata alueesi muita asukkaita ja tuoda arkeesi uutta vireyttä.

Kotikunnaan asiakas- ja omaistyytyväisyyskysely 2024 – tulokset ja kehityssuunnat

Vuoden 2024 lopulla toteutetun asiakas- ja omaistyytyväisyyskyselyn tavoitteena oli selvittää asukkaidemme ja heidän läheistensä kokemuksia sekä verrata tuloksia edellisvuoteen.

Keskeiset tulokset

Yksiköittäin

Kehittämiskohteet

Vuoden 2025 kehitystoimia

Kriiseistä kestävyyteen ikääntyvässä maailmassa

Miten voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta ja varautua kriiseihin pitkäikäistyvässä maailmassa?

Vapaaehtoiset – yhdistyksen tärkeä tukipilari

Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen toiminta nykymuodossaan ei olisi mahdollista ilman kullanarvoisia vapaaehtoisia. Heidän panoksensa tuo iloa, tukea ja yhteisöllisyyttä monille.

Tulokset kertovat vapaaehtoisten tyytyväisyydestä

Haluatko osaksi kivaa porukkaa?

Lisätiedot:

Onnea Turun Lähimmäispalveluyhdistys 75 vuotta

Juhlavuosi 2024 alkaa olla paketissa. Lue yhdistyksen puheenjohtajan, Petja Raaskan, juhlapuhe. Raaska kuvaa sitä vuosikymmeniä kestänyttä taivalta, jonka aikana yhdistys on kasvanut merkittäväksi toimijaksi vanhustyössä.

Liikkuvan resurssikeskuksen pysäkit

Täältä näet päivittyvän listan senioreiden neuvonta-auton pysäkeistä. Pysäkeillämme on aina mukana Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen järjestötyöntekijä sekä vaihtelevasti vierailevia ammattilaisia.

2. Monipuoliset työtehtävät ja kehittymismahdollisuudet

Kysy omavalvontasuunnitelmasta